Pohjois-Satakunnan Seutuverkko Oy

Ajankohtaista

Älyllä erottautuminen on seudullinen vetovoimatekijä

30.01.2019

Modernin teknologian hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä ja hyvään tietoliikenneinfraan panostaminen on kunnille elintärkeä veto- ja pitovoimatekijä. Älyteema ei ole metropolien yksinoikeus – pienillä kunnilla on yhtä lailla mahdollisuus suuntautua älyyn.

Millainen on älykkäisiin ratkaisuihin ja innovaatioihin satsaava seutu? Tammikuun loppupuolella Kankaanpäässä järjestetty Älynvoimalla eteenpäin -tilaisuus keräsi paikalle lähes satakunta aiheesta kiinnostunutta kuulijaa inspiroitumaan Satakunnan älykkään kehittämisen mahdollisuuksista. Smart city -teema tarjoili monipuolisen näkymän erilaisiin kehittämisen ja kehittymisen mahdollisuuksiin, joita digitalisaatio luo kunnille sekä yrityksille nyt ja tulevaisuudessa.

Tilaisuuden älykkään kattauksen myötä kuultiin useita osaamisen jakamiseen tähtääviä esityksiä. Iltapäivän puheenvuorojen alustuksesta ja yhteenvedosta vastasi Satakunnan oma visionääri, Vatajankosken Sähkön kehitysjohtaja Akseli Reho. Vierailevina luennoitsijoina lavalle nousivat Smart Tampere -ekosysteemiohjelman ohjelmajohtaja Seppo Haataja, Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n toimitusjohtaja Kristian Gullsten, Jyväskylän kaupungin elinkeinoyksikön verkostopäällikkö Tanja Oksa ja Porin Elinvoimayksikön päällikkö Jouko Hautamäki.

 

Säästöt tavoitteena, aivopääoma keskiössä

Luova palveluiden yhdisteleminen, infrastruktuurin kehittäminen ja modernin teknologian hyödyntäminen. Siinä lyhykäisyydessään älykkään seudun valmistusohje. Miksi digitalisaatiosta on tullut nyt niin ajankohtainen kuuma peruna?

– Digiohjelmalla tavoitellaan miljoonatason säästöjä, kiteytti Smart Tampere -hankkeen ohjelmajohtaja Seppo Haataja.

Hän puhuu asioista Tampereen kokoisessa mittakaavassa, mutta teoriassa asianlaita on sama kunnan kokoon katsomatta: digitalisaatio ja teknologian kehittyminen mahdollistavat asioiden ketterämmän tekemisen, joka puolestaan tarkoittaa kustannustehokkuutta eli selvästi säästyvää aikaa ja riihikuivaa. Tässä, kuten kehitystyössä yleensä, on osattava katsoa riittävän pitkälle, jotta näkee kehitysvaiheessa kuluvien resurssien taakse. Aluksi tarvitaan pääomaa. Pelkkä raha ei tosin riitä, vaan keskiöön nousee aivopääoma.

– Ekosysteemiajattelun mukaisesti yhdessä tehden syntyy lisäarvoa. Ja kun tehdään yhdessä, myös pienillä kunnilla ja toimijoilla on mahdollisuus kehittyä isompien mukana, Haataja luonnehti.

 

Kaiken takana on kuntalainen

Rahan ja ajan säästäminen ei kuitenkaan ole kehittämisen ja digitalisaation hyödyntämisen päätavoite. Tavoite olet sinä ja sinun tyytyväisyytesi omaan arkeesi ja eloosi kotipaikkakunnallasi. Älykkään kaupungin ideologia kumpuaa mahdollisimman onnellisesta ja hyvin toimivasta kuntalaisen arjesta. Mitä digitalisaatio, teknologian kehitys ja uudet palvelut tarkoittavat kuntalaisen arjessa?

Rovaniemellä asiakaskokemus on ollut keskitetyn infrayhtiön rakentamisen ytimessä.

– Asiakas on kaiken tekemisemme keskiössä. Meiltä asiakas saa kaiken tarvitsemansa palvelun yhdeltä luukulta, kertoi Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n toimitusjohtaja Kristian Gullsten.

Gullstenin edustama Neve-konserni on monialatoimija, jonka asiakkaana jokainen alueen kuntalainen on tavalla tai toisella. Vesi-, sähkö- ja kuituverkkoa hallinnoiva konserni on tunnistanut toiminnassaan asiakaskokemuksen ohella tarpeen kiertotalouden ja digitaalisen liiketoiminnan kehittämiselle.

– Haluamme keskeyttää haitta-aineiden kierron sekä tehdä sivuvirroista tuotteita ja palveluja. Keskitetyn toiminnan rakentaminen on ollut pitkä prosessi, mutta ehdottomasti kaiken vaivan arvoinen, Gullsten totesi.

Hyvä esimerkki kuntalaisen tyytyväisyyden ja arjen toimivuuden takaamiseksi tehdystä työstä on Jyväskylän kaupungin Kankaan alue. Merkittävä kaupunkikehityshanke tähtää tulevaisuuden elämäntavan mahdollistamiseen ja esimerkillisyydellään erottautuvan hybridikaupunginosan rakentamiseen. Vanha Kankaan alue oli ennen asukkailta suljettu tehdasalue. Nyt alueelle on noussut moderni kaupunginosa, jossa joka ikinen yksityiskohta on mietitty kestävyyden ja toimivuuden näkökulmasta.

– Yhteisjärjestelyt ovat luoneet pohjan viisaalle Kankaalle. Resurssiviisailla ratkaisuilla olemme pystyneet takaamaan rakentamisen ja asumisen kustannustehokkuuden. Ja koska halusimme palveluiden olevan turvattuna jatkossakin, rakennutimme alueelle valokuituverkon kaupungin toimesta, kertoi Kankaan projektissa mukana ollut verkostopäällikkö Tanja Oksa.

 

Fiksuja kuljettajia seutua kehittämässä

Äly ei ole pelkästään tekniikkaa ja digitalisaatiota, vaan ylimalkaan fiksu tapa toimia ja tehdä asioita.

– Usein digitaaliset ratkaisut kuitenkin tukevat tätä ajattelua, summaa Porin elinvoimayksikön päällikkö Jouko Hautamäki.

Sen sijaan, että ajattelemme tekoälyn syövän meiltä työpaikkoja, meidän olisi osattava suhtautua asiaan toisesta näkökulmasta. Haluammeko olla vain kyydissä vai toimia itse kuljettajina? Tekoäly, automaatio ja robotisaatio ovat aloja, joilla on valtavasti kysyntää osaavista tekijöistä ja suuri määrä mahdollisuuksia kokonaan uusien työpaikkojen synnylle. Tällä saralla kehittyminen ja osaamisen vahvistaminen toimivat seudun elinvoiman kehittäjinä.

– Teollisuuden on uusiuduttava jatkuvasti pysyäkseen kilpailukykyisenä. Yhtä lailla kaupunki- ja kuntaorganisaatioiden on koko ajan mietittävä, kuinka palvelut voidaan tuottaa mahdollisimman ketterästi ja miten kuntalaisen arkea voidaan helpottaa ja tukea, Hautamäki pohti.

Älynvoimalla eteenpäin -iltapäivä on osa Digitaalinen Pohjois-Satakunta – Visio2Digital -hanketta. Hankkeen tavoitteena on lisätä alueen sekä sen yritysten ja yrittäjien kykyä hyödyntää digitalisaatiota. Tätä tehdään tapahtumin, työpajoin, avoimin ovin ja luentosarjoin. Hankkeella tavoitellaan selvää kasvua Pohjois-Satakunnan elinvoimaisuuteen.

 

Takaisin